Liikeidea-analyysissa Marimekko

Menestyksen taustalla

Marimekon tarina alkoi Viljo ja Armi Ratian vuonna 1949 perustamasta Printex-yrityksestä. Tunnettu vaateyritys oli tuolloin vielä ajatuksen tasolla, mutta parin vuoden päästä yrityksen nimi vaihtui Marimekoksi. Ensimmäinen muotinäytös pidettiinkin vuonna 1951, jolloin Marimekon ensimmäinen kuosi, "Kaaliperhonen", myytiin lähes käsistä. Menestyksekkään muotinäytöksen johdosta Marimekko sai pian oman liiketilan ja tuotanto lähti käyntiin.

Marimekko saa tutuksi tulleen logonsa 1954 kirjoituskoneen m-kirjaimesta ja parin vuoden jälkeen syntyy Marimekon ikoni, raidallinen Jokapoika-paita. Toiminta laajenee laajenemistaan, kun yrityksen tuotteet pääsevät esille Brysselin maailmannäyttelyyn vuonna 1958, mikä avasi ovet Amerikkaan. Yhteistyö Design Research -yhtiön kanssa alkoi myös samoihin aikoihin. Vuonna 1964 syntyi yksi suurimmista klassikoista, Marimekon Unikko-kuosi. 70-luvulle asti Marimekon kankaat painettiin käsin, jonka jälkeen koneet otettiin avuksi kankaanpainantaan.

Vuonna 1971 syntyi taas yksi hittituote, Marimekon olkalaukku ja vuonna 1973 Marimekko sai uuden kangaspainon Helsinkiin. Toiminta pääsi laajenemaan jälleen. 70-luvun lopussa Armi Ratia kuolee ja 80-luvun puolivälissä yritys siirtyy hetkeksi Amer-yhtymälle. 90-luvun alussa Marimekko siirtyy Kirsi Paakkaselle, joka kääntää yrityksen taas nousuun.

2000-luvulla Marimekko sai taas uuden johtajan, Mika Ihamuotilan ja kangaspainoihin saadaan uutta tekniikkaa tehostamaan tuotantoa. 2011 Marimekko avaa lippulaivamyymälän New Yorkiin ja heti seuraavana vuonna uudistetaan Helsingin myymälä.

Marimekon Helsingin myymälä.

Kaiken perusta

Marimekon tarina alkoi unelmista ja halusta erottua muista. Marimekon hallituksen jäsen, Jörn Donner onkin todennut: "Ilman unelmia ei voi luoda yritystä."

Yrityksen tavoitteena on luoda tuotteita, jotka aiheuttava iloa ihmisille mahdollisimman pitkään. Laatu ja kestävyys ovat siis tärkeitä arvoja Marimekolla. Yritys haluaa korostaa tuotannossaan myös ympäristöystävällisyyttä. Yrityksen vahvuuksia ovat rohkeus kehittää uutta ja erottua muista, mutta toisaalta myös rohkeus tehdä virheitä.


Ympäri maailman

Nykyinen Marimekko on kansainvälisesti tunnettu brändi. Myös tuotteiden valmistusta ja myyntiä on viety paljon ulkomaille.

Suomessa tuotetaan noin 23 % Marimekon tuotteista. Kangasta painetaan Helsingin tehtaassa noin miljoona metriä vuodessa. Baltiassa, Virossa ja Liettuassa, tuotetaan yhteensä 33 % tuotteista ja Portugalissa 12 %. Maantieteellisesti jaettuna suurin osa, noin 72 % Marimekon tuotannosta on sijoittunut EU:n alueelle ja 28 % EU:n ulkopuolelle.

SWOT - Hunaja-Aitta

Teimme yrityskäynnin jälkeen kaavion Hunaja-Aitan heikkouksista, vahvuuksista, mahdollisuuksista ja uhista. Tässä ajatuksiamme näiltä osa-alueilta vierailun perusteella.

Yritystarina: Hunaja-Aitta / Hyvän Olon Aitta

Saavuimme Hunaja-Aitan pihaan yhdeltätoista, pienistä navigointiongelmista huolimatta. Olimme sopineet tapaamisen yrityksen omistajattaren, Anu Taluksen kanssa edellisellä viikolla. Pieni ja sievä keltainen rakennus, joka toi heti mieleen hunajan, toimi Hunaja-Aitan myymälänä ja sisälsi myös hoitolatilat. Astuimme sisään ja saimme lämpimän vastaanoton, kun pirteä nuori nainen toivotti meidät tervetulleiksi vierailulle.

Ensimmäinen kysymyksemme koski yrityksen historiaa ja Anu aloitti kertomuksensa. Niemiset, Anu vanhemmat ja Hunaja-Aitan perustajat, olivat tavanneet yhteisellä työpaikallaan sairaalassa. Anun isä harrasti työn ohessa mehiläistenhoitoa ja se oli hänelle suuri intohimo. Voisi jopa puhua kutsumuksesta. Nämä kaksi terveysalan ammattilaista päättivät toteuttaa unelmansa. Anu ja hänen veljensä olivat vielä nuoria, kun heidän vanhempansa irtisanoivat itsensä hyvistä viroista, ja rupesivat mehiläishoitajina tuottamaan hunajaa ja mehiläispesiä. Heidän ensimmäinen myytävä tuotteensa oli puolen litran hunajapurkki ja myymälä perustettiin vuonna 1986. Tästä yritys on sitten kasvanut ja laajentanut toimintaansa ja valikoimaansa muun muassa kauneudenhoitotuotteisiin.

Anun vanhemmat kehittivät ensimmäisinä Euroopassa makuhunajat. Uusi tuote syntyi puolivahingossa, kun Anun äiti halusi kehittää paremmin flunssaa hoitavan hunajan. Hän päätti lisätä hunajan sekään hieman eukalyptusta. Nykyisin makuhunajaa löytyy jo 22 eri makua suklaasta minttuun. Vanhemmat mehiläishoitajat kritisoivat uutuutta aluksi vedoten siihen, ettei hunajan sekaan saisi sotkea mitään ylimääräistä, sillä se oli pyhä tuote. Anun äiti sai kuitenkin vakuutettua epäilijät herkullisella valmisteellaan. Myös saunahunajat ovat Niemisten keksintöä.

Osa yrityksen tuotosta muodostuu vielä nykyäänkin mehiläispesien myynnistä. "Se on oikeastaan isompi bisnes kuin hunajan myynti, joskin kausiluontoista", Anu toteaa. Yhdestä pesästä saa 400–500 €. Anun isä on aikanaan hoitanut yksin Suomen suurinta pesämäärää, jolloin pesiä oli 350. Nykyään niitä on noin 300 kappaletta.

Sukupolvenvaihdos Hunaja-Aitassa tehtiin vuonna 2012. Vaihtoehtona oli joko yrityksen myyminen tai vaihdos, Anun veli ei ollut kiinnostunut jatkamaan perheyritystä, mutta Anu, joka oli työskennellyt Hunaja-Aitalla jo jonkin aikaa, kiinnostui ajatuksesta jatkaa yritystoimintaa. Pienen "merkin" hän kuitenkin tarvitsi lopulliseen päätöksentekoon ja sellaisen hän lopulta saikin. Tämä "merkki", sinisiipi, koristaa myös Hunaja-Aitan logoa. Anu on kouluttautunut luontaishoitajaksi ja kun sukupolvenvaihdos oli tehty, perusti hän Hyvän Olon Aitan Hunaja-Aitan yhteyteen. Hän oli jo tehnyt muutamia hoitoja ollessaan palkkatyössä Aitalla, mutta vaihdoksen jälkeen alkoivat puhaltaa kokonaan uudet tuulet, kun vanhan aitan tiloihin rakennettiin tilat luontaishoitolalle. Hoitolahuoneita on nykyisin kaksi, joista toinen toimii vuokratilana. Hunaja on vahvasti mukana hoidoissa ja Anu päivittää osaamistaan jatkuvasti käymällä erilaisia kursseja. Tällä hetkellä hän tekee tuotekehitystä ulkoisesti käytettävien tuotteiden parissa ja vanhemmat ovat edelleen mukana syötävien hunajien valmistuksessa ja kehityksessä.

Hunaja-Aitalla on ollut "suurimpina aikoinaan" laajalti jälleenmyyjiä ja omia myymälöitä. Tämä oli kuitenkin suuri taakka pienelle perheyritykselle, joten näistä on pikku hiljaa luovuttu. Jäljellä on enää muutama hyvä ja luotettava jälleenmyyjä. Tuotteita on viety myös ulkomaille, Unkariin ja Espanjaan.

Anu kokee yrittäjyyden todella positiivisena uravaihtoehtona. Vapaus päättää omista tekemisistä kaikilta osin on yrittäjänä parasta. Ahneuden hän sanoo miinuksena, mutta toisaalta kunnianhimoakin täytyy yrittäjällä olla. Kysyimme Anulta vinkkejä uusille yrittäjille ja hänen mielestään tärkeintä on usko siihen "omaan juttuun". Ja kun sen eteen tekee vielä valtavasti töitä, se myös kantaa. Ikinä ei pidä myydä sellaista tuotetta tai palvelua, jonka takana ei voi seistä sataprosenttisesti. Aloittavalla yrittäjällä ensimmäiset kolme vuotta yleensä kertovat, kannattaako yritystä jatkaa. 

Anu on Hunaja-Aitan kohdalla panostanut markkinointiin ja mainontaan paljon ja kertoo kuskanneensa mainoslayereita ovelta ovelle -taktiikalla. Apua on toki ollut myös siitä, että Hunaja-Aitta oli jo melko tunnettu brändi Anun siirtyessä sen johtoon, Hyvän Olon Aitta on saanut paljon asiakaskuntaa Hunaja-Aitan asiakkaista, mutta monesti on myös käynyt niin, että luontaishoidon jälkeen asiakkaat ovat tutustuneet Hunaja-Aittaan ja innostuneet ostamaan sen tuotteita.

Hunaja-Aitta on niitä harvoja yrityksiä, jotka kasvattavat liikevaihtoaan tälläkin tilikaudella. Mielestämme se on hieno saavutus pieneltä yritykseltä, kun ajatellaan taloustilannetta Suomessa ja maailmalla.

Satu-Anna Nummi, Pinja Kyöstilä, Aliisa Kairtamo, Katja Elo & Katri Stoor

Suomi kansainvälisessä toimintaympäristössä

Miten Suomi pystyisi parhaiten turvaamaan menestyksellisen kansantalouden tulevaisuuden osana Eurooppaa ja yhdentyvää maailmantaloutta? Mitkä ovat Euroopan vaikutusmahdollisuudet ja merkitys kansainvälisessä taloudessa? Miten EU:n budjetti rakentuu, mihin sitä käytetään?

Näitä kysymyksiä pohdimme kansainvälisen talouden tehtävässä. Kokosimme TOP5-listan niistä tekijöistä, joilla Suomi voisi parhaiten turvata tulevaisuutensa osana Eurooppaa ja maailmantaloutta.


TOP5 Suomen valttikortit:

1. matkailu ja turismi
2. myydään energiaa
3. metsien tehokkaampi hyödyntäminen ja metsätalouden viennin kehittäminen
4. suomalaisen teknologian ja yritysten viennin ja markkinoinnin kehittäminen
5. lisää hyviä ja osaavia kansainvälisiä edustajia

Euroopan vaikutusmahdollisuuksina pidimme jatkuvaa teknologiankehitystä, jota kansainvälisesti hyödynnetään. Euroopassa levitetään myös ideoita ja tietoisuutta kansainvälisesti.

EU:n budjettia tutkiessammi pistimme merkille, että se on jaettu osiin, joihin kerätään rahaa EU:n jäsenmailta. EU:n budjetilla on tarkoitus avustaa jäsenmaita esimerkiksi talouskriiseissä ja maataloudessa. EU budjetista maksetaan myös esimerkiksi Erasmus-tukea, joka mahdollistaa erityiseseti nuorten hakeutumisen opiskelemaan ja työharjoitteluun EU:n sisällä. EU:lta voi hakea myös tukea erilaisiin hankkeisiin, joihin avustuksia myönnetään tarpeen mukaan.

Miten saadaan kansantalous kuntoon?

• Kasvatetaan ostovoimaa
• käydään rohkeasti asuntokauppaa, pankit tarjoavat muun muassa lyhennysvapaita vuosia asuntolainoista, jolloin tarvitsee maksaa ainoastaan korkoja
• nostetaan suomalaisten tuotteiden arvoa kuluttajien silmissä, kannustetaan ostamaan kotimaista

• Ei tehdä lyhytnäköisiä päätöksiä
• ei esimerkiksi myydä suomalaisia, hyvin menestyviä yrityksiä hetkellisen rahallisen hyödyn vuoksi
• voisiko suomalaista kaivostoimintaa elvyttää?

• Mihin rahaa laitetaan ja mistä sitä pitäisi säästää?
• Apurahajärjestelmä uusiksi, miksi työttömänä tienaa helposti yli 1000€ kuussa, mutta opiskelija joutuu selviämään pahimmillaan 300€ kuussa?
• Kannustetaan enemmän työntekoon ja opiskeluun, niin saadaan työttömyyttä alas, eikä valtion tarvitse elättää työikäisiä ja -kykyisiä kansalaisia
• Tarvitseeko pakolaisille maksaa välttämättä ajokorttia? Riittäisivätkö samat tuet, kuin suomalaisillekin vähävaraisille?
• Työttömien etu tuoda lapset ilmaiseksi päivähoitoon on hyvä, mutta pitäisikö aikaa pienentää kymmenestä tunnista vaikkapa neljään?
• Vanhusten hoidosta ja koulutuksesta ei pitäisi leikata, keskitytään enemmän "turhemmista palveluista" leikkaamiseen

• Kiinnitetään enemmän huomiota yrittäjien olosuhteisiin
• yrittäjällä ei ole juuri sairausturvaa
• eläkemaksut ym. ovat omalla vastuulla
• pienet yritykset kärsivät liikaa suurten, saman alan yritysten tappiosta
• asiakkaiden ostovoimaa tulee kasvattaa
• työntekijöiden palkkaaminen on kallista ja hyvän työntekijän löytäminen on liiankin tärkeässä asemassa, sillä "huonoja työntekijöitä" ei ole varaa palkata

• Toteutuuko hyvinvointivaltio vielä?
• Suomen terveydenhuolto pelaa todella hyvin verrattuna muihin maihin
• Koulutusjärjestelmä toimii todella hyvin ja siinä mielessä verorahat menevät oikeaan osoitteeseen, että saamme kouluttautua lähes ilmaiseksi
• Suomi elää kuitenkin paljon yli varojensa ja jostain on alettava säästää, sillä tilanne ei voi pysyä näin hyvänä kauan

• Markkinoidaan Suomea enemmän!
• Aletaan hyödyntää matkailua elinkeinona enemmän, mitä elämyksiä meillä olisi tarjota? Luontomatkailu? Sauna? Lappi?
• Suomalaisia tuotteita ja yrityksiä tulisi levittää enemmän ulkomaille sen sijaan, että myydään kaikki pois Suomesta
• Hyvinä esimerkkeinä Rovion pelit, Valion tuotteet mm. Venäjällä, Keskon kaupat Pohjoismaissa, Baltiassa ja Venäjällä....